Miten tämän nyt auki itselleen kirjottaisi. Epäilen, että lopetan suhteeni naismuukalaiseen. Syitä olen availlut aikaisemmin, rivien välistä niitä voi nauttia. Aika on ankara ja raaka. Olen liian tunneköyhä ja rikkinäinen pystyäkseni panostamaan suhteeseen tavalla, jonka molemmat ansaitsevat. Olen liian ailahtelevainen, liian heikko, huono pakottamaan itseäni unohtamaan ex-olennon. En kykene rakastamaan ketään muuta kuin mennyttä. Tämän …
Tässä minä hengitän. Yhteisiä lomamatkoja suunnitellessa, kirjahyllyn paikkaa miettiessä, ruokaa laittaessa keskityn hapen saamiseen, jotta ajatus kulkisi edes perustoimintojen aikaansaamiseksi. Naismuukalainen ottaa paikkaansa elämässäni. Hän ei halua kuulla asunnossani enää jonkun toisen naisen askelia, hän ei halua nähdä minua kärsimässä jonkun tuntemattoman vuoksi, ei yhdenkään muiston joka salakavalasti päähäni iskostuu arjen keskellä. Hän on ottanut …
Täällä taas pää täynnä pakotusta. Pulahdan hetkeksi kirjainten maailmaan ja yritän ladella muutaman ajatuksen kun minulla niitä vielä on. Olen tuntenut syvästi viime aikoina. Kuuluu varmasti prosessiin. Uuden alku naismuukalaisen kanssa on edelleen makiata kunhan vain paatokseltani ennätän tilannetta päässäni askartelemaan. En voi kuin edelleen ihailla hänen älyään, tilanne tajuaan, vanha sieluisuuttaan, kireitä pakaroitaan, vahvoja …
Palasin unissani kotipihaan. Oli lämmin kesäpäivä ja kaikki täydellistä. Ex-olento seisoi nuoruuden kauneuksissaan pihassa ja tahtoi jutella. Yhteisymmärrys löytyi, me tarvitsimme tämän eron, jotta näkisimme selvästi. Yhteenpaluu ja onnellinen loppu. Unissa kaikki on näköjään mahdollista. Todellisuuden kanssa tapahtuneella ei ole muuta yhteyttä kuin, että tiedän tarvinneeni eromme. Harmituksen karvas kalkki suonissani edelleen juoksee omaa kiertokulkuaan. …
Merkinnät RSS-syötteenä