En minä sitä keksinyt. Aikaa ja sen armottomuutta. Minä vain elän sitä ja kapaloidun sen mysteeriin. Väittävät, että on mennyt kovaa, siltä se on voinut näyttää, mutta olo on kuin hidastetusta mustavalkoisesta melodraamasta. Älkää peljätkö, ulospäin kaikki on enemmän kuin kunnossa, mutta peto jahtaa edelleen. Kun palaan reissultani niin muistutan kaikkia Teitä kanssakulkijat totuuden tuonelasta. …
Merkinnät RSS-syötteenä