En minä sitä keksinyt. Aikaa ja sen armottomuutta. Minä vain elän sitä ja kapaloidun sen mysteeriin. Väittävät, että on mennyt kovaa, siltä se on voinut näyttää, mutta olo on kuin hidastetusta mustavalkoisesta melodraamasta. Älkää peljätkö, ulospäin kaikki on enemmän kuin kunnossa, mutta peto jahtaa edelleen. Kun palaan reissultani niin muistutan kaikkia Teitä kanssakulkijat totuuden tuonelasta. Tähän loppuun kirjaimia sisältöineen haluamassanne järjestyksessä kera kokonaisuuden.
Merkinnät RSS-syötteenä
Hei. Olen monasti meinannut kirjoittaa kuulumisiani jo ihan perustuen suoranaiseen tarpeeseen jäsentää ajatuksiani, mutta jotenkin näppäimistöni ja minä olemme olleet samanapaiset magneetit. Toteutan kirjailuni pian. On mukava kuulla, että ehkä jaarituksistani on ollut jollekkin muullekkin apua. Toivottavasti jälleennäkeminen meni toivomallasi tavalla.
Hei. Olen myötäelänyt tarinaasi alusta asti ja pureskellut siinä sivussa omaa eroprosessiani; tarinasi muistuttaa monelta osin omaani ja huomaan jotenkin kiintyneeni blogiisi. Mitä sinulle nyt kuuluu? Minä tapaan pian oman exäni 4 vuoden eron jälkeen. Emme ole olleet missään tekemisissä tässä välillä, joten tällä hetkellä olo on, hmm.. No, olen peloissani, niin helvetin peloissani.