Eihän siitä juhlinnasta mitään tullut muutakuin pahempi ikävä ja suru. On niin vaikea päästä muistoista eroon, jotka kaverinkin mökillä minua piinasi. Mikään ei tunnu miltään ja missään ei ole järkeä. Mennyt aika kummittelee ja jätetyksi tuleminen hidastaa prosessia. Parisuhteen menettäminen näin pitkän ajan jälkeen tuntuu niin turhalta. Olisimme voineet tehdä varmasti vielä jotain. No totuus on, että exä halusi uuden elämän jonkun toisen kanssa ja minulle jäi nämä rippeet. Pyristelen näistä irti nyt pikku hiljaa, mutta välillä tuntuu, että taakka on liian raskas.
Olen paljon miettinyt, sitä kuinka exän päätökseen varmasti vaikutti se, että minä en enää mahtunut hänen kuvioihinsa. Tämä sattuu ja pahentaa hyväksikäytettyä oloa. Olo on kuin käytetyllä pesusienellä. Katselin juhlissa ihmisiä ja hiljakseen itsekseni totesin, että uutta kumppania en tule löytämään. Olen tämän asian kanssa jo sinut. Katkeroituminen on vaarallista, mutta tässä ei ole kyse siitä. Kaikki vain tuntuu niin mahdottomalta saavuttaa. Ehkä huomenna on jo parempi päivä. Kirjoittaminen ei onnistu sekavan päätilanteen vuoksi. Päässä soi vaan vanhat biisit ja mahtavat muistot vilisevät silmissä. Toivottavasti exällä oli tunnerikas viikonloppu.
Merkinnät RSS-syötteenä