Eroni eväät

Nyt terapiareissun jälkeen olen ehtinyt miettiä koko eilistä koira episodia uudesta näkökulmasta. Exähän aikoinaan sanoi ettei aio olla minuun missään yhteydessä ja koiraa en hoitooni saa ikinä enään. No siksi eilen varmasti niin nopeasti vastasin ja lupauduin enempää ajattelematta ottaa tuon karvapallon viikoksi huostaani. Yhteydenotto exältä joka tarjoaa kaipaamaani lemmikkiä hoitoon, Ding! olin myyty. Vaikka asiaa voisi pitää yksinkertaisena niin itseään ei parane näin helpolla päästää. Tottakai ajattelen koiran parasta tässä ja varmasti tekee minulle hyvää nähdä tuota nahkapussia mutta silti. Exän näkeminen on varmasti vaikeaa, mutta asumme ainakin vielä samassa kaupungissa, joten voimme oikeastaan törmätä koska vaan. Tämä on kestettävä kuin aikuiset ja harjoittelu tekee mestarin. Vieläkin kun olen kaupungilla silmäni etsivät exää väkijoukosta, jopa vaarantaen liikenneturvallisuuden. Asia mikä minua eniten ihmetyttää on exän ystävällinen tarjous koiran hoidosta kaiken sen sapen kiehumisen jälkeen joka viime aikoina on ollut havaittavissa. Totuus lienee, että hänellä ei ole koiralle mitään muuta paikkaa viikoksi ja hän varmasti lähtee lomailemaan. Eli hänen oli pakko kysyä minulta vaikka varmasti otti kipeää pahemman kerran. Kunnioitan häntä siitä, että hän näin toimi, sillä toivon, että jatkossa pystymme käyttäytymään kuin täysipäiset aikuiset. Pois se ajatus lukijoilta, että herättelen toiveita tässä jostain muustakin. Niin ei asia ole, sillä ainoa toiveeni todellisuudessa on , että voisimme olla edes jonkin asteisia ystäviä, sillä ex-olennollani tulee aina olemaan erityinen asema minun sydämmessäni. Hän näyttäytyy minulle tällä hetkellä murrosikäiseltä pikkusiskolta, jota minulla ei koskaan ollut. Haluan tukea ja kannustaa häntä elämän laineilla ja ehkä jopa hieman suojella tulevilta kolhuilta.

Terapiasta on pakko muutama lause todeta. Pelastus, uusi elämä, vanhan elämän ymmärtäminen ja poisoppiminen, uuteen suuntautuminen. Siinä asioita, jotka ovat minua tässä kriisissä johdattaneet uuden minän synnyinseuduille. Ilman terapiaa, neutraalia keskusteluapua ihmisen kanssa, jolla on asioista tietoa en olisi juuri tässä. Kehoitan kaikkia hakeutumaan ammatti-ihmisen pakeille, minkä tahansa kriisin iskiessä ylivoimaisena elämän missä vaiheessa hyvänsä. On ollut yksi parhaimmista teoistani viime aikoina. Itseäni onnittelen joka aamu kun olen tähän pisteeseen päässyt. Toivon samalla itselleni voimia jatkaa kehittymistä hamaan tulevaisuuteen.