Eroni eväät

Mitä jää jäljelle kun otsikon tunnetilat häipyvät? Pirstaloituvat elämän pyörteissä. Jäävät taka-alalle unohtuakseen aivojen pieniin sopukoihin. Surun ja tuskan ollessa sietämättömillään halusin unohtavaa kaikki erilaiset hetket ja tunteet mitä kohtasin Ex-olennon kanssa. Nyt olen tullut toisiin aatoksiin, ikäänkuin kääntänyt raihnaisen kelkkani. Mietin edelleen päivittäin menneitä, muistot vain ilmoittavat olemassaolostaan pääni sisällä minulta lupaa kysymättä. En soimaa niitä, sillä ne ovat minulle äärimmäisen rakkaita. Ne tukahduttavat ja salpauttavat aika ajoin hengityksen ja saavat kyyneleitäkin vielä aikaan, mutta silti haluan ne visusti säilyttää. Minä haluan pitää Ex-olennon sydämmessäni sellaisena kun Hänet aikoinaan näin. Istun tässä koneella ja mietin viime kertaista näkemistä. Tuota satunnaista kahvitteluhetkeä pääni sisällä pyörittelen ja muistan Hänen kasvonsa ikuisesti. Hän nauroi tuolla kertaa ja vaikutti itseltään. Mitä muuta voin toivoa kuin tuota spontaania naurua lisää. Seurasta en välitä missä hän sen tekee kunhan tekee. Kaipaan häntä, yhteisiä hetkiä, niitä pieniä arjen ilotulituksia. Olen tiedostanut kaiken mahdottomuuden sekä elämän hetkellisyyden ja siksi yritän elää edes jokseenkin siedettävästi. Elämä tarjoaa eteeni jatkuvasti otettavaa, mutta minä yritän sitä antamista välillä.

Naismuukalainen hiipii vääjäämättä sydämmeeni. Tekee itselleen tilaa ja valtaa maaperää. Hän on kyllä sellainen pakkaus, että minä, hunnipäällikkö joutomaalta saa olla tarkkana ettei hellyys tee haavoittuvaista. Kaikesta on tullut välillämme helpompaa kun minä olen lakannut sotimasta ja opetellut nöyryyttä. Tässä sitä suunnitellaan yhteisiä matkoja ja paneudutaan toisiamme vasten mitä ihmeellisimmillä tavoilla ja asennoissa. Pakko nauttia kun ei muuta mahdollisuutta anneta. Kleinin ja Freudin jalan jäljissä nöyrästi selätän kuolemanviettini ja antaudun eroksen vietäväksi. Menköön sielun ahtaus, poistukoon henkinen alennus- ja ennenkaikkea puutostila. Olen armollinen itselleni enkä alennu moiseen ex-hologrammin vuoksi.

Se, joka voittaa itsensä on paljon menestyksekkäämpi kuin se, joka voittaa tuhat kertaa tuhat miestä taistelussa. Sen, joka on voittanut muita taistelussa, voi uusi vastustaja vielä voittaa mutta itsensä voittanut on lopullinen voittaja. (Dhammapada)