Tilanne tällä hetkellä seuraava. Vein koiran eilen takaisin exälle ja luin jälleen kirjoittamastani lapusta asiat, jotka vielä halusin sanoa. Häntä ei kiinnostanut loputtomat anteeksi pyytelyni eikä muutkaan asiat. Hän pysyy tunteettoman kylmänä ja välinpitämättömänä. Miksi minä en pysty samaan?
Ladyluck piinaa minua edelleen. Heitin kirjaimellisesti kolikkoa aamulla mitä teen. Kruuna tuli ja tässä kärsin edelleen. Tuntuu niin pirun turhauttavalta kun ei saa mahdollisuutta näyttää nahkansa luonutta uutta minää. Kaikki yhteinen mitä on koettu on hänestä paskaa. Minä en halua luovuttaa varsinkaan nyt kun olen ihmisenä muuttunut niin totaalisesti. Miten elämä voikaan tyhjentyä niin totaalisesti kun menettää rakastamansa ihmisen. Tunteet tappavat minut vielä tätä menoa. Tehtyjä en saa tekemättömiksi, mutta haluan mahdollisuuden. Mahdollisuuden meille, kaikelle sille mistä unelmoitiin.
Nyt on todella paha vaihe menossa. Kumpa tietäisitte.
Merkinnät RSS-syötteenä
voi kuule, minä kyllä tiedän aika paljonkin siitä pahasta vaiheessa. olen itsekin myrskynsilmässä ja helpotusta ei näy ei kuulu. olen äärimmäisen uupunut näihin heitteleviin tunteisiin, joista en saa otetta. mutta älä huoli, tästä selviää hengissä kyllä, arpi jää varmasti, mutta kyllähän tällaisen jutun kuuluukin tehdä hieman kipeää. aitous tekee siitä kipeää.