Eroni eväät

Kolme viinipulloa ja kortilla maailman loppuun, yksi operetti ja multipoliittinen teatteri-ilta. En tunne enää mitään. Pelkkiä verivanoja ja tyhjiä kuoria minulle. Tunteet ovat kaikonneet soluistani. Hence the kirjoitusvirheet. En välitä saatikka / tunne. Istun värikynät selässäni ja mietin virheitäni. Valkoviini kuplii lasissa, otin hengen ja rauhaa en saa pelkästään siitä, että olin kakara kun olisi pitänyt olla mies. Myönnän, istun pian saksan koneessa tiedostaen että otan turpiini pyytämällä. Palasin omiin pelkoihini, luistelin talven kotikuntaani ja joudun myöntämään seuraavan. Konttaan, ryömin ja lopetan jokaisen henkäyksen ruumiissani kunhan saan toimittaa yhden lauseen ex-olennolle. Haluan, että hän näkee silmäni pyytävän loputtomasti anteeksi silloisen keskeneräisyyteni, palakoot saastaisuuteni roviot hänen sielunsa helpotuksen alttarilla. Olen miehisyyteni vanki ja kaiken raunioilla. Naismuukalainen nukkuu sängyssäni, hengittää kevyesti tuoksuen jumalaiselta. En löydä kotiin tuoksusta huolimatta, hänen kauneutensa jää minulta ymmärtämättä jos en tee ristiretkeäni. Olen käyttänyt kaiken mitä mieleenne saatatte tuottaa, pahoittakaa vaikka väärästä substanssista mielenne, käteni vuotaa ja kannan siitä ruhoni, mutta seuraavaa toivon: Jos koskaan olette mieltänne hallinneet todellisen rakkauden vuoksi niin älkööt kävelkö minun eteeni siitä kuuluttamaan, koska happi loppuu. Ihan pystyyn sen lupaan.

Tikkasin itseeni virheeni ja pois en saa vaikka laseri laulaisi. Hyväksyn asian ja luovutan. En vain jaksa muuta, harmia mutta jollain tapaa ansaittua. Minulla ei ole teille lukioille oikeita sanoja, mutta latausliike toimikoon preludena suuremmalle katumukselle. Jos olisin joku muu niin toivoisin uutta mahdollisuutta. Nyt nöyrryn ja laskeudun mökkini rappusille. Voikaa hyvin jos voitte.