Eroni eväät

Ajatukset täynnä kostoa siitä syystä kuinka epäasiallisesti tämä ero piti hoitaa ja kuinka lapsellisesti tarvitsi käyttäytyä laput silmillä sekä ennen kaikkea se, kuinka raukkamaisesti loppu tulikaan. Haudon kostoa sisälläni ja olen vaarassa hairahtua vanhalle polulle, jossa entinen minä joskus kulki. Älkää peljästykö en ole toimintaan alkamassa, mutta ajatukseni minulle suotakoon. Puhdistaa kummasti kun kiukkupäissään murhaa mielikuvitusmaailmassa pahoja ajatuksiaan, ei siis ihmisiä. Edelleen vaikka aikaa on kulunut niin minulle on äärimmäisen vaikea niellä salamanlailla tapahtunutta muutosta ex-olennossa. Oliko hän kauankin pyrkinyt päästämään tuota toista kylmempää ja kovempaa persoonaansa valloilleen, sillä asioita yhdistäessä tältä näyttää. Hänellä oli varmasti apuja ja tukea tähän ja hyvä niin, sillä muuten tilanne olisi vain pitkittynyt. 9-vuodenvankila kommentit hieman närästävät ja kasvavat arvoon arvaamattomaan. Ei jumaleissön meitä ihmisiä mihin oikein pystymmekään kuin oikean karvan näytämme. Heinäseipäästä tulee käärme yhdessä yössä. No edestään kukin löytäköön. Minä aion käsitellä tämän pohjia myöten, myönnän, suren, vihaan, viheltelen välinpitämättömänä ja ennen kaikkea naureskelen. Minä sentäs olin mukana rakkaudesta nämä yhteiset vuodet vaikka polulta välillä eksyinkin. En tuhlannut näitä vuosia mihinkään turhaan ja siitä olen kiitollinen parisuhteelleni.

Nyt olen oppinut niin paljon itsestäni, että uudet tuulet kuumottavat kosteana. Olen selvästi ihastunut pariin kuvankauniiseen tytsiin ja odotan tapaamisiamme kuin kuuta nousevaa. En aio aikaisempia virheitäni toistaa mitkä opin entisessä suhteessani. Suuri koitos on edessä viikonloppuna kun tuo laivalla tapaamani svedu neito tulee luokseni tallaamaan minun isänmaatani. Paikat ovat jännät ja piukat. Ruotsini on hieman ruosteessa mutta lasi viiniä niin pärjäämme englannilla ja toisen lasin jälkeen puhun sujuvasti svenskaakin jo. Tästä odottavasta kutkutuksesta minä pidän, suorastaan naatin. Taidan sittenkin olla lucky bastard vaikka välillä se tuppaakin unohtumaan kun liikaa suree ja murehtii.