Eroni eväät

Elämä on kyllä pirunkurisen ankara ajoittain jos miettii uusia mahdollisuuksia. Näin ainakin parisuhdemaailmassa. Ihminen on siitä hassu kapistus, että aina tarvitsee sattua ja tapahtua niin paljon pahaa, huonoa ja epäonnistumisia, jotta voi nähdä itsensä, toisen puoliskon ja koko maailman erilailla. Tämä ei vaan auta enää menneeseen ja uutta alkua saman partnerin kanssa tuskin monelle suodaan. Jotkut ovat siinäkin onnekkaita ja heille kaikki kunnia siinä onnistumisessa suotakoon. Ero herättää, kasvattaa ja muuttaa ihmistä usein monellakin tapaa. Muutoksesta on hyötyä itsetuntemuksen lisääntymisen kautta, asioiden oikean perspektiivin löytymisen kautta sekä ennenkaikkea mahdollisuuden löytää parempi ja eheämpi parisuhde jatkossa. Tämä ei vaan saatana lohduta tällä hetkellä, sillä ei ole mitään takeita, että uusi kumppani löytyy, jonka kanssa yhteys on yhtä syvä kun entisen kanssa hyvinä aikoina. Tällä päällä, tällä minällä ja näillä opeilla mitä tämä ero on minulle opettanut, sitä kaipaa uutta mahdollisuutta rakentaa uusi pohja vanhan kumppanin kanssa. Tästä tunteesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti, sillä tämä syö minusta jäljellä olevat rippeet nopeasti. Maailma on täynnä kauniita naisia, mutta minä en ole koskaan niiden perään juuri ollut. Jos ei lasketa nuoruuden näytön paikkoja. En halua kuin yhden rakkaan kumppanin ja siinäkin minulle on aivan tarpeeksi kätten voiteita.

Katselin pihalla ihmisiä aikani kuluksi ja huomasin, että naisia todella on jos jonkinlaisia. Naisilla on kova kilpailu ja joku miellyttää toista ja niin edespäin. Sama pätee myös miehissä, joita viime aikoina ei ole juuri tullut katseltua. Tai no sen verran, että olen miettinyt heitä vilkaistuani, että olisiko siinä sopiva kumppani exälleni. Pohdin minkälaisen uroksen exäni kelpuuttaa itselleen ja ajatusleikein miettinyt miten he yhdessä sädehtisivät enemmän kuin me. Tämä kaikki työ vain siksi, jotta olen joku päivä valmis vahingossa kohtaamaan ex-olentoni jonkun toisen käsikynkässä ilman, että vanha minäni aiheuttaa minulle linnatuomion. Olen paljon miettinyt myös sitä, miksi minä edelleen välillä kuvittelen exäni olevan ainoa nainen maailmassa ja häntä kaikki miehet halajavat. Asia ei todellakaan ole niin, sillä exäni näyttäytyy vain minulle tuona ainoana universumin kauneimpana neitona, mutta muille jampoille varmasti vastaantulijana muiden joukossa. Mentaalipuolen harjoitteita lisää kaipaan minä.

Jotta päivä olisi tähän asti ns. tienattu kohmelo puuttui taas kerran peliin. Tuo naismuukalainen oli onnistunut saamaan minun nimeni ja numeroni selville kantapaikastani ja kutsui minut iltateelle tai vaihtoehtoisesti torstaina aukeavaan viinikylään syömään. Miten minä voin torjua hyvän keskustelu tuttavuuden pyynnön, mutta niin se nyt vaan taitaa tässä käydä. Tuo nainen söisi minut alkupalaksi kun olen näin helposti särkyvä tänään enkä usko torstain tuovan helpotusta. Jos exäni kutsuisi minut samoihin aktiviteetteihin niin passaisin nekin, sillä siinä vaiheessa tietäisin kaiken olevan vain harhaa.