No kaikkihan alkoi siitä kun päätin ottaa askeleen eteenpäin, pienen mutta kuitenkin. Nujerran muistoja yksi kerrallaan ja avaan pandoran lippaan joka kerta kun astun uuteen tilaan, jossa koimme ex-olennon kanssa jotain muistettavaa. Naismuukalainen saapui lauantai-iltaa viettämään luokseni. Hän soitti ovikelloa ja oli valmistautunut sohvailemaan kanssani koko illan. Olisitte nähneet hänen eleensä ja ilmeensä kun avasin ovikellon soidessa ulko-oveni uusissa uimahousuissani tokaisten -” nyt beibe lähdetään kylpylään!” Hetken aikaa kuunneltuani lievää änkytystä jostain puuttuvasta uima-asusta, verrattomasta spontaaniudestani sekä toistuvasta kyselystä olenko tosissani niin päätin yksinkertaisesti vastata ilmeelläni. Kamat kantoon ja autoon hyvä daami, kahden päivän mini-interventio tunteisiin on paikallaan. Ja niin alkoi matka kuuman kosteaan elämyksiä täynnä olevaan lähihistoriaani. No myönsinhän minä automatkalla, että retki ei tule olemaan helppo ja naismuukalainen ymmärsi heti mistä kiikastaa, mutta hei ei vetänyt käsijarrusta vaikka pyysin.
Tunteiden hyökyaalto pajahti suoraan tajuntaani jo kylpylän pihassa ja kaikki vängät muistot ex-olennon kanssa vietetyistä minulle ainakin hyvistä hetkistä räjähtivät tajuntaani. No sotahuuto ilmoille ja tulta päin saatana ei tänne venäjää synnytty puhumaan. Nopean ja kovakouraisen, mutta yhteisymmärryksessä tapahtuneen hotellihuone käsittelyn jälkeen uima-asuihin pujahdettuamme tajusin olevani poreammeessa kuplivaa kourassa ja jumalatar sylissä. Siinä vaiheessa kun allaspoika katsoi minua ymmärtävän hyväksyvästi nyökäten samalla silmillään morsettaen, että Te herra olette lucky bastard, tajusin olevani kohtalaisen hyvin balsamoitu jo syntyessäni.
Aika pysähtyi kun tuijotin vesipisaroiden leikkiä naismuukalaisen povella. Tehtäköön asia kerralla selväksi, että en ole koskaan ollut mikään tissimies, mutta kaiken ollessa täydellisessä synkrossa minäkin arvostan noita elämää ylläpitäviä kapistuksia. Hymyilin tyytyväisenä monesta syystä. Seura oli täydellistä, minä tikissä ja ennen kaikkea siksi, että tajusin jälleen jotain. Vika on ollut minussa kaikki nämä raskaat kuukaudet. Muusta ei voi olla kyse, koska jos tälläistä hunajaa eteeni kaadetaan koko ajan niin pakkohan minun on olla Nalle Puh vai mitä? Ex-olennon syy tähän soppaan jota päässäni olen keitellyt on kovin mauste orientoitunut. Minä olen sopan sielu ja ydin. Minun lihastani tämä soppa on keitetty ja ex-olento on mausteliemikuutio jos sitäkään.
Nopea parkki rulettipöydässä mustaa nelosta tuijottaen ja pyörähdys tanssilattialla ainoastaan muistojen tangon askeleita etsien ja sitten koitti bravuurini. On jonkin verran mahtava tunne kun yllätyksillään saa toisen aidosti ilahtumaan ja arvostamaan tekojani. Parisuhteessa en pitkään aikaan nauttinut arvostusta tällä saralla vaikka välillä yritinkin aidosti. No kirjoitin aikaisemmin helmikuun matkasta, jonka suunnittelin perua erinäisistä syistä liittyen raskaisiin ajatuksiini. Tilasin viskin ja aloin puhumaan arvoituksellisesti kuin kertoakseni naismuukalaiselle, että tämä ystävyys päättyisi tähän kylpyläreissuun. Tiedän julmaa huvia, mutta meidän keskuudessa tämä on hioutunut taiteeksi ja sivellin käteni oli rauhaisan varma lopputuloksesta. Tältä Picasson ja Freudin mutaatiolta varmasti tuntuisi jos sellainen olemassa olisi. Lopulta kuumotuksen käydessä liian vaaralliseksi kysyin korvat luimussa -” Riffalle helmikuun alussa?” Hetken luulin, että cosmo olisi rinnuksillani, mutta aavistin naismuukalaisen huulien nytkähdyksestä, että hänen mielensä on nopeampi kuin primitiivinen tarve puollustautua. Tottakai jouduin hieman selittelemään matkan syytä, koska juurihan olimme viikon päivät kaksin samaisella saarella, mutta tahdon takaisin. Tiesin sen jo palatessamme kun maksoin uuden matkan samantein. Tässä reissussa on vain pieni pelkokerroin. Kaksi syvää ystävääni lähtee mukaamme mittailemaan paikallisten sietokykyä ja ehkä jollain tapaa myös meidän kykyä toimia yhdessä. Ei, en tahallani tehnyt tästä empiiristä koetta, jolla mittaan ja tutkin kuinka hyvin ystäväni sopeutuvat naismuukalaisen vaikutuspiiriin. Tästä vaan tuli tälläinen tulikoe ja sillä hyvä. Helmikuun alku tule jo hyvä tavaton en malta odottaa. Jäi yksi temppu tekemättä naismuukalaisen kanssa tuolla saarella ja se jäi hieman kaivelemaan. Posket punaisena on varmasti jollain tämän reissun jälkeen sijaitsivat ne sitten missäpäin torsoa hyvänsä. I have a cunning plan.
Kommenttisi tyhjensi minut, kiitos siitä.
Nautin aamiaiseksi jo aiemmin mainitsemani taitavan verbaliikan käyttöä. Mikä mestarillinen pino lauseita, jotka tässä kerronnassa sai pulssini kohoamaan selkeästä pikkujännityksestä. Oivallista…onnenhippuja poreilevan laatuajan jälkeiseen ihmissuhdeturnajaiseen. Myönnän olevani koukussa teksteihisi ja elämänkäänteisiisi.